Immunise against HPV (Human papillovamirus) – Samoan version

Reviewed
June 2019
This resource relates to the following topics:

Pamphlet in Sāmoan explaining vaccination against human papillomavirus (HPV).

Download resource

Download PDF

Details

Reviewed
June 2019
Updated
December 2016
Format
Leaflet A4
Type
PDF download
HE code
HE2016
Language
Samoan

The full resource:

Tuipuipui o le HPV (Human Papillomavirus)

O se tuipuipui e fesoasoani e puipuia ai mai kanesa e mafua mai siama o le HPV

Faamatalaga mo le tupulaga talavou ma o latou aiga

O le tuipuipui mo le HPV e fesoasoani e puipuia ai mai le vairusi lea e faapogaia ai ituaiga eseese o kanesa mo alii ma tamaitai.

O loo maua fua e leai se totogi vailaau puipui o le HPV mo i latou uma e ta‘i 9 i le 26 tausaga le matutua.

O le ā le HPV?

  • O le HPV o se vairusi taatele e pipisi pe a fepaia‘i pa‘u o le tino o ni tagata i uiga faafeusuaiga. O le toatele o tagata e aafia ai i nei siama i se taimi o o latou olaga.
  • O le tele o tagata e aafia i siama o le HPV e toe pepē ese lava le siama e aunoa ma se togafitiga, ma leai ni faafitauli iloga e tulai mai ai. Ae o nisi siama e lē pepē ese ma e oo atu ai ni suiga i sela o le tino lea e mafai ona aafia ai i le kanesa i se taimi mulimuli ane o le olaga.

O ā kanesa e faapogaia e le HPV?

  • O siama o le HPV e faapogaia ai le tele o kanesa o le gutu o le faa‘autagata, o le kanesa lea o le vaega pito i lalo o le to‘ala fanau. E tutupu a‘e ni sela e lē masani ai i le gutu o le faa‘autagata, ma e mafai ona amata ai le kanesa pe afai e lē iloa ma lē aveesea nei sela.
    • E tāua le fai e lē aunoa o siaki o le gutu o le faa‘autagata ina ia puipuia ai mai isi vaega ninii o kanesa o le gutu o le faa‘autagata e lē o kavaina i le vailaau puipui.
  • E mafai e siama o le HPV ona faapogaia ai kanesa o le faa‘ī ma le gutu, o kanesa na e tele ina aafia ai alii nai lo tamaitai. E mafai foi e siama o le HPV ona faapogaia ai le kanesa o le pitopito (anus), alatagata (vagina), vulva ma le poti (penis).
  • O nisi ituaiga o HPV e faapogaia ai ona feosofi a‘e lafitoga i vaega o le totogasā.

E faapefea e le tuipuipui ona puipuia mai ai le kanesa?

O le aogā o le vailaau puipui (vaccine) e mafai ai e le tino ona faatupu ni polotini o le toto (antibodies) e mafai ona finau e teteeina ituaiga o HPV lea e tele lava ina mafua ai le kanesa poo lafitoga ia e oso ane i le totogasā.

Afai o le tagata ua uma ona fai sona tuipuipui ae ua fesagai ma se tulaga e ono maua ai i le HPV, o le a finau la polotini (antibodies) na o loo i lona toto e tetee atu i le vairusi ma puipui mai ai o ia ina ne‘i aafia ai.

E masani ona tele ni vaiaso talu ona fai le tuipuipui, faatoa amata ona malosi le puipuiga lea ua faatupu a‘e e tetee atu ai i le HPV.

E lē mafai e le vailaau puipui ona faapogaia ai aafiaga o le HPV poo le kanesa.

O le ā le matua o le tagata e tatau ai ona fai sona tuipuipui e tetee atu ai i le HPV?

E fautuaina le tatau ona tui atu le vailaau puipui i tamaiti ua 11–12 tausaga le matutua, ae e leai se tau e totogia pe a fai mo i latou ua 9–26 tausaga le matutua.

  • O i latou ua 9–14 tausaga le matutua e manaomia ona tailua ni o latou tui e fai, o le tui lona lua e fai pe a uma le ono masina talu ona fai le tui muamua.
  • Mo i latou ua 15 tausaga ma sili atu le matutua, e manaomia ona taitolu o latou tui e fai, ma ia faatulaga lelei le umi o tui taitasi i totonu o le silia ma le ono masina.

E lua mafuaaga e sili ai ona aogā le vailaau puipui pe a vave fai tuipuipui a o laiti.

  • O i latou e vave fai o latou tuipuipui a o laiti o le a malolosi atu o latou totoga ia e galulue e tetee atu i siama ma isi mea oona e ono faama‘ia ai le tino.
  • O le vailaau puipui e puipuia ai mai le aafia i siama – ae lē faapea e togafitia ai. O lona uiga e itiiti se aogā i tagata ua amata ona aafia i siama o le HPV e ala i le faia o feusuaiga.

O le tele o aoga ua ofoina atu ai le faia o le tuipuipui i fanau, aemaise i latou ua i vasega o le Tausaga 8. O loo maua foi le vailaau puipui e lē totogia mai tamai falemai mo le lautele ma nisi lālā a le soifua maloloina.

O le ā se aogā o le vailaau puipui?

  • E aogā tele le vailaau puipui i le puipuia mai le aafia i ituaiga o siama o le HPV lea e tele lava ina mafua ai le kanesa.
  • E aogā tele foi le vailaau puipui i le taofiofia mai o le tutupu ane o lafitoga i vaega o le totogasā.
  • I le sefulu tausaga talu ai, na iloga le faaitiitia o aafiaga o tupulaga talavou i faama‘i e mafua mai siama o le HPV, i atunuu o loo faia ai le tuipuipui o le HPV.
  • E umi se taimi e aogā ai le puipuiga mai le vailaau puipui, ma e lē o faatalitalia e vave ona toe uma le aogā.

O le ā le saogalemu o le vailaau puipui?

  • E matuā lelei lava le talaaga tau saogalemu o le tuipuipui o le HPV e pei o isi vailaau puipui mo tamaiti a o laiti.
  • O aafiaga taatele o le tiga ma mūmū , pe fula foi le pito o le lima lea sa tui. O isi aafiaga ae tau lē taatele, o le fiva, tiga le ulu, faafaufau ma tau pogisa mata.
  • O se mea e seāseā tupu, ae o le anaphylaxis o se āuga tuga pe a ilitata le tino i se mea, ma e mafai ona tupu pe a faatoa uma lava ona tui atu se vailaau puipui i le tino. Afai e tulai mai lena aafiaga, e mafai ona aogā se togafitiga e fai e le tausi soifua. O le mafuaaga lena, o le a faatonuina ai se tasi e faatali mo le 20 minute e vaavaaia ai e le tausi soifua pe a uma ona fai le tuipuipui.

O ai e lē tatau ona faia ni o latou tuipuipui?

  • Soo se tasi sa matuā leaga ni aafiaga na oo ia te ia ona o le fefete (yeast) poo nisi mea o loo iai i totonu o le vailaau puipui na tui ia te ia i se taimi ua tea, e lē tatau ona faia ni o latou tuipuipui. Afai e te lē o mautinoa, faamolemole ia talanoa atu i le tou fomai poo se tausi soifua.
  • E tatau i fafine ma‘itaga ona tolopō le faiga o latou tuipuipui a o ma‘itaga, ona e lē o iloa pe saogalemu le vailaau puipui i le taimi o le ma‘itaga. Ae i suesuega na faia, e lē o maua ai ni mea e ono faapopoleina ai i le tulaga saogalemu o tina ma‘itaga ua uma ona fai o latou tuipuipui.

Faamaumauga Aoao o le Tuipuipui

  • Ua faamaumauina uma tuipuipui e fai i le faamaumauga aoao o le tuipuipui, le National Immunisation Register (NIR) ina ia mafai ai ona lafo atu ni faamanatu mo aso e toe fai ai isi tuipuipui, ma iloa ai foi e fomai ma i latou o loo galulue i le soifua maloloina poo ā tuipuipui ua tatau ona fai, e tusa lava pe ua toe sui fomai (GP) a tagata.
  • E mafai foi ona faaaogā faamatalaga e siaki ai pe o le ā se aogā o le polokalame o le tuipuipui i le aofaiga o tagata o loo aafia i le kanesa.

O fea ou te maua ai nisi faamatalaga?

Mo nisi faamatalaga, talanoa atu i lau fomai, le tausi soifua poo se ofisa o le soifua maloloina; asiasi i le www.health.govt.nz/hpv pe telefoni i le 0800 IMMUNE (0800 466 863).

O loo maua faamatalaga i le Polokalame a le Malo mo le Siaki o le Kanesa o le Gutu o le Faa‘autagata i le upega tafailagi a le Vaega e faia Siaki a le Atunuu i le www.nsu.govt.nz.